Laina ilman korkoa ja muita kuluja on ajatuksena houkutteleva: nostat vain tarvitsemasi tai sinulle myönnetyn lainasumman, eikä sinun tarvitse lainaa takaisin maksaessasi murehtia minkäänlaisista ylimääräisistä kustannuksista. Mutta kuinka realistinen koroton laina oikeastaan on? Onko sellaista edes olemassa?

Toki korottomiakin lainoja on. Monet yritykset esimerkiksi edistävät myyntiään tarjoamalla asiakkailleen mahdollisuutta maksaa ostoksensa kuukausierissä ilman ylimääräisiä kuluja. Jos siis hankit vaikkapa uuden tietokoneen ja otat sille vuoden korotonta maksuaikaa, kyseessä on käytännössä koroton laina.

Lainaa ilman korkoa voi saada myös vaikkapa omaiselta tai läheiseltä ystävältä, jolla sattuu olemaan sukanvarressa sen verran ylimääräistä, että rahaa liikenee tarpeen tullen lainattavaksi. Läheisten ihmisten kesken koroista harvemmin ryhdytään neuvottelemaan.

Myös pikalaina voi olla koroton. Tarkka lainanottaja kuitenkin huomaa, että tällöin on lähes aina kyse pelkästä ensilainasta. Lisäksi koroton laina-aika on yleensä lyhyt, kenties vain 14 vuorokautta, kuukauden tai korkeintaan kaksi. Mikäli lainaa ei makseta takaisin määräaikaan mennessä, lainaan alkaa liittyä kuluja, jolloin alun perin korottomaksi luultu laina saattaakin tulla yllättävän kalliiksi.

Usein korottomia pikalainoja tarjotaankin markkinointitarkoituksissa. Tarkoitus on tutustuttaa asiakas lainanantajan palveluihin: kun yksi palveluntarjoaja on jo kertaalleen tullut tutuksi, sen puoleen käännytään todennäköisemmin myös myöhemmin korollista lainaa haettaessa.

Ehkä sittenkin matalakorkoinen laina?

Jos lainaa ei myönnä läheinen ihminen tai elektroniikkaliike, vaan perinteinen pankki tai muu rahoitusalalla toimiva palveluntarjoaja, koroton laina on lähes takuuvarmasti toiveajattelua. Kannattaa siis hyväksyä se tosiseikka, että laina ilman korkoa ja muita lainanottoon liittyviä kuluja on käytännössä toiveajattelua. Tällöin lähin vastine korottomalle lainalle on luonnollisesti laina, jossa korko on matala.

Kuinka sitten määritellään matalakorkoinen laina? Vastaus toki riippuu lainanottajan omista näkemyksistä, mutta objektiivisesti tarkasteltuna lainan kustannuksiin vaikuttaa lainan tyyppi sekä tietysti sen myöntäjä: kilpailluilla markkinoilla yksi tarjoaa lainaa edullisemmin kuin toinen, ja lainakulujen ohella vaihtelevat myös ehdot.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että suomalaisille tutuimmista lainoista pienimmät korot ovat niissä, joissa lainasumma on suurin ja laina-aika pisin. Tästä hyvänä esimerkkinä asuntolaina, jonka suuruus voi olla satojatuhansia euroja ja jonka takaisinmaksu kestää usein kymmeniäkin vuosia. Asuntolainan korko on matala, yleensä vain pari prosenttia, mutta lainalle vuosien saatossa kertyvät kokonaiskustannukset ovat vastaavasti suuret.

Kun lainattavat summat ovat pienempiä ja laina-aika lyhyt, korot sekä lainan kustannukset suhteessa lainarahan määrään kohoavat. Tällaisista lainatyypeistä suomalaisille tuttuja ovat esimerkiksi kulutusluotto ja pikalaina.

Kulutusluoton lainasummat liikkuvat ylimmillään 70 000 euron tietämillä, ja todellinen vuosikorko on harvoin korkeampi kuin 30 %. Pikalainassa vuosikorko taas voi korkeimmillaan olla yli 100 %, mutta toisaalta kyse on jo huomattavasti pienemmistä summista, jolloin myös lainan nostamiseen liittyvät riskit ovat pienempiä.

Lainan koron mataluutta arvioitaessa ei siis kannata tuijotella liikaa prosenttilukuja. Sen sijaan johtopäätöksien teko on mielekkäämpää kun lainaa pohtii kokonaisuutena sen tyypin ja ehtojen mukaan ja edelleen vertaa siihen liittyviä kustannuksia suhteessa muihin samankaltaisiin tuotteisiin.

‍